Kuuden sanan novellit
Yöksi jätin aivot narikkaan. Aamu koitti.
(Pohjateksistä)
Raivosi kunnes hiukset tippuivat. Osasto 3.
maanantai 18. toukokuuta 2015
Henriikka Tavin runoharjoitus
Valkoista valkoisella
Tuijotan seinää
kello raksuttaa, paperit rapisevat
Katto tippuu päälle
Silmämuna punertuu
Hampaat narisevat tiukasti toisiaan vasten
Kirjoitan riitasointuja valkoiselle
Kengännauhat sidottuna yhteen harhailen
ja vaikka kuinka kaijuttimeni pauhaavat ideoita
sivu ei vaihdu
Kuohut huihtuvat.
lauantai 16. toukokuuta 2015
Ole sinä, niin minä olen -runo
Ole sinä juuret, kun minä olen taimi. Ole kallio, kun minä olen hiekkaa. Ole sinä lämmin halaus, kun minä olen kyynel. Ole sinä laulu, kun minä olen korvat. Ole sinä laiva, niin minä olen ankkuri. Ole sinä kiuas, niin minä olen sauna. Ja kun minä olen pieru, ole sinä tuuli. Silloin minä olen nojatuoli, kun sinä olet ryppy.
torstai 14. toukokuuta 2015
KOM
Sattumia
Ikkunasta
pudonnut eukko
Ikkunasta
pudonnut eukko -kohtauksessa mieshenkilö katselee vierestä, miten eukot toinen toisensa
jälkeen tippuvat ikkunasta ja kuolevat. Ensimmäinen eukko putoaa kurotellessaan
liian pitkälle ikkunasta. Hänen tarkoituksenaan oli nähdä, mitä kiinnostavaa
kadulla oli. Ennen putoamistaan seuraavat yrittävät tihrustaa maahan
tippuneiden eukkojen ruumiita. Katseltuaan jonkun aikaa eukkojen putoilemista mies
kyllästyy ja sanoo lähtevänsä torille katsomaan, kuinka sokea mies on saanut
lahjaksi villasaalin. Mies lähtee ja eukot jatkavat putoilua.
Lauri Maijalan ohjauksessa eukot kävelivät
näyttämölle ovesta, jonka jälkeen he suuntasivat näyttämön perällä olevalle
ikkunankarmille. Pudotessaan jokainen eukko päästi kiljahduksen, jolloin
seuraava eukko asteli lavalle. Mieshahmo seurasi tapahtumia vierestä
kiinnostuneena ja rentona. Kohtauksen läpi valot loistivat kirkkaana valaisten
koko estradin ja taustalla soi rauhallinen musiikki. Katsojien keskuudessa
vallitsi kuitenkin levottomuuden tunne.
Kohtauksen henkilöiden suhtautuminen tapahtumiin
oli hyvin välinpitämättömiä ja sydämetöntä. Kohtaus oli mielestäni täysin kieroutunut
loppuun asti. Mahtavaa! Kokonaisuus oli ehdottomasti taitavasti rakennettu ja
sanoma oli selkeä. Liika uteliaisuus ei ole hyvästä, vaan se voi koitua
kohtaloksi. Välinpitämättömyys ei ratkaise mitään. Miten välittää tarpeeksi,
mutta ei liikaa?
Vaikka kohtaus oli hyvin mietitty,
rohkea ja suurelta osin onnistunut, pieniä yksityiskohtia voisi hioa. Häiritsevää
oli, kun eukot kävelivät melkeinpä suoraa ovelta ikkunalle. Se sai eukkojen
tippumisen näyttämään harkitulta itsemurhalta. Ensimmäinen eukko olisi voinut
istahtaa nojatuoliin ja puuhailla jotain pientä ennen ikkunalle menoa,
esimerkiksi kutoa. Tapahtumapaikkaa olisi voinut tuoda tarkemmin esiin ja se
olisi voinut olla vaikka vanhainkoti. Kohtauksessa oli myös hämmentävää kova,
mutta jollain tavoin tunteeton kiljaisu, jonka eukot päästivät irtautuessaan ikkunankarmista.
Hyytävämpi kiljaisu olisi antanut katsojalle vihiä siitä, että tippuminen
tapahtui vahingossa. Tilannetta seurannut mieshenkilö ei suhtautunut
tapahtumiin lainkaan inhimillisesti, minkä ymmärrän olleen jokseenkin tavoiteltua,
mutta myös hyvin epärealistista. Pienikin surun häivähdys miehen kasvoilla tai
vartalon jäykistyminen olisi luonut ajoittain kaivattua aitouden tuntua
tapahtumiin.
Lavastuksen kannalta ikkunan olisi
voinut sijoittaa lähemmäs lavan etureunaa, jolloin ikkuna olisi tullut paremmin
esille tärkeänä osana kohtausta. Valot olisi voitu kohdistaa enemmän
henkilöihin sekä ikkunaan, jolloin tyhjä, turha tila olisi peittynyt näkyvistä eikä
olisi varmasti vienyt katsojan huomiota muihin, epäolennaisiin seikkoihin.
Musiikki ja puvustus sopivat mielestäni hyvin kohtaukseen ja loivat
oikeanlaista tunnelmaa, joten niitä en lähtisi muuttamaan.
Näytelmän roolitus oli tehty huolella.
Näyttelijävalinta oli onnistunut ja näyttelijät suoriutuivat rooleistaan hyvin.
Näyttelijät olivat koko ajan tilanteen tasalla kaikesta näytelmän outoudesta
huolimatta. He olivat sisäistäneet tapahtumien hämärän luonteen hyvin. Ohjaaja
oli tehnyt taitavaa työtä. Pienintäkään nolostumista tai kainostelua ei
erottunut edes rajuimmissa kohdissa näytelmää. Kuitenkin eukkokohtauksessa naisten
tippuminen ikkunasta oli suunnitellun olista. Jos henkilöt olisivat pudonneet
ikkunasta hieman aidomman näköisesti, väärät mielikuvat oltaisi voitu välttää. Niin
kuin taiteessa yleensä, myös tässä näytelmässä ei ollut tarkoitus antaa
valmiita vastauksia. Näytelmä herätti ajattelemaan ja kyseenalaistamaan
totuttuja ajattelumalleja.
Tilaa:
Kommentit (Atom)