Luetko yleensä runoja?

-Luen runoja metron ilmoitustaululta, muuten en.

Millaisia runoja luit Karaoke -projektia varten?

Irina Jarve: Olen syntynyt, sanotaan: Täällä

-Mielestäni runo oli hyvin kaunis. Tekstistä välittyi levollinen mutta myös hieman haikea tunnelma.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Seitsemän enoa: Kasteiset niityt

-Runo piti lukea useaan kertaa, että siitä tajusi jotain, enkä edes ole varma tajusinko vieläkään mistä runossa kerrottiin. Runo oli kuitenkin kauniisti kirjoitettu.

Teemu Manninen: Lohikäärmeen poika: Mä olen mies

-Pidin erityisesti tästä runosta.

Tuula Korolainen: Kuono kohti tähteä: Kaksi

-Runo oli selkeästi pienille lapsille suunnattu. Se oli suloinen ja kuulosti melkein lapsen kirjoittamalta.

Suosikkini

-Suosikkirunoni oli Teemu Mannisen runo: Mä olen mies. En ole lukenut Mannisen runoja aikaisemmin enkä entuudestaan tuntenut runoilijaa.

 Jos minun pyydettäisiin kuvailemaan Mannisen runoa, sanoisin sen olevan hauska, fiksu, ymmärrettävä ja kaunis. Runo on myös hyväntuulinen ja sai minut hymyilemään. Mäkinen yhdistää runossa nerokkaasti vanhojen suomalaisten laulujen lyriikoita, enkä aiemmin tiennyt että kyseisellä tavalla voi tehdä runoja.

Aiotko jatkaa runojen lukemista itsenäisesti?

-Jatkan runojen lukemista samaan tapaan kuin ennenkin.